tunteita ja tuoksuja

Aloitimme uuden paivan leppoisasti herailemalla rauhallisesti ja tekemalla maittavan aamiaisen, paistoimme jopa pekonia, ihqdaa :P Sitten kirjoitimme paivakirjaan uuden merkinnan ja sen jalkeen lahdimme seikkailemaan. Ennen sita tosin jouduin mielenkiintoiseen tilanteeseen, silla kun olin huoneessa jattamassa tavaroita niin huoneen yksi asukas, sellainen raamattua lukeva nainen alkoi puhua jotain ja kun pyysin hanta kirjoittamaan asiansa, ilmeni etta hanta kiinnosti se etta en puhunut eli olin kuuro. Siihen hanella oli ratkaisu. Jeesus on parantaja. Yritin selittaa etta olen tyytyvainen olooni, enka ole sita mielta etta minussa olisi jotain vikaa, se ei mennyt perille vaan han kehotti miettimaan asiaa, etta Jeesus voisi tehda minusta paremman. Olipahan kokemus.

Menimme ensiksi Toweriin ihailemaan kruununjalokivia ja siltaa ja piilossa olevia korppeja. Jalokivet mykistyttivat saihkyvyydellaan ja koollaan. Afrikan tahti (maailman suurin timantti) ja Koh-i-Noor -timantit painuivat mieliimme upeudellaan ja suuruudellaan. Oli ihana olla timanttien keskella, ihan kuin olisi itsekin prinsessa :) Nayttelyn esineiden arvo on paatahuimaava ja mina ainakin ihmettelin kuinka he uskaltavat laittaa jalokivet naytille :P

Sitten lahdimme innokkaina Kew Gardensiin jossa on kasvitieteellinen puutarha, mutta kesken matkan tajusimme etta olimme myohassa joten kaannyimme takaisinpain ja paatimme menna Oxford streetille kauppoja katselemaan. Poikkesimme mm. ihanassa Hamley'sin lelukaupassa joka hammastytti valikoimallaan seitseman kerroksen verran. Leikimme siella ja tulipahan ihmeteltya joidenkin jattimaisten pehmolelujen hintaa, jotka liikkuivat tuhansissa punnissa :P

Kotimatkalla koimme hetken jolloin sydamemme jatti lyonnin valiin. Liisa jossain vaiheessa piteli sydanalaansa ja kysyi minulta etta nainko HANET?? Olin hieman pihalla etta kuka HAN ja Liisa tietysti kehotti kavelemaan sen kaytavan ohi mista tulimme asken varoittamatta sanallaakaan mita tulisin nakemaan. Okei, lahdin kavelemaan ja aaaaaaaaahhhhh, unohdin hetkeksi hengittaa ja sapsahdin nakyvasti. Kysykaapa meilta jos haluatte valttamatta tietaa millaisen upean persoonan naimme.

No niin, paastyamme "kotiin" laitoimme ruokaa, hymioranskiksia ja epailyttavia pehmeita makkaroita. Hymiot toivat mieleen taman persoonan, eli HANET, miten mukavaa. :) Paiva on hurahtanut nopeasti rennossa menossa. Olen tuskaillut myos jalkalihaksiani. Tuntuu yha uusia lihaksia eri paikoissa xP Toivottavasti vahvistun tasta niin, etta loppuviikon kavelen kuin ei mitaan.

Jipjaijee, HALIIIHH -Netta and Liisa-