shoppailua ja kuuroja ihmisia

Paatimmepa aloittaa paivamme niin ihanasti, etta suuntasimme Camden Towniin, suht lahella hostelliamme, joka on TAYNNA kauppoja. Mami, ei tarvitse huolestua, ostin itse vain pari paitaa, ihan oikeasti ;) Netta sekosi ja otti minun shoppailuholistin roolini itselleen : kasa erilaatuisia vaatteita, bling blingia, perati LACOSTE-kengat, leuhka valmis! Olivat kylla tosi upeat ^^

Paiva hurahti todella uskomattoman nopeasti Camden Townissa, loysimme upeita tuliaisia koto-Suomeenkin pain, jihhoooooo. Kierrettyamme putiikkeja ja kulutettuamme kenkiemme pohjat lahestulkoon loppuun, hoksasimme, etta oli aika palata hostelliimme ja hakea sielta matkatavaramme, jotta voisimme siirtaa fyysisen olemuksemme kuuron kaverini luokse, henkinen puolemme oli kylla hieman siella sun taalla, uupuneina paivan kavelemisista.

Metrolla matkasimme Elephant & Castle-nimiseen paikkaan, missa sovimme tapaavamme kaverini Stephenin. Siellahan han oli, tunnistimme toisemme heti, huh. Stephen lahti kuitenkin samantien futisharkkoihinsa joten Adam-niminen australialainen kamppis opasti meidat heidan taloonsa. Adam oli hyvin kaunis ihminen, ehka johtui hanen raskaasta tyostaan ja vasymyksestaan, mutta oli varsin harvasanainen ja hieman huumorintajuton. :P Tai sitten olemme outoja ihmisia ^^

Oli miten oli, yllatyimme taman varsinaisen poikamiesboksin (nelja kuuroa miesta asuu siella, kaksi heista tosin on matkoilla) suhteellisesta siisteydesta. Soimme siella nopsasti hankittua valmispizzaa ja sitten nokka kohti Hog's Headia, futispubia, missa lupailtiin olevan paljon kuuroja. Lopputulos kuitenkin erosimme Adamista, pyorimme ympariinsa, ja tormasimme hyvin hienoon Rahmatullah-nimiseen ihmiseen, joka haiskahti vahintaankin erikoiselta. Jos haluatte tarkemman kuvauksen siita, kuka tama ihminen on, kysykaa pois. Oli miten oli, kova tarinointi ja hopotys kaiken maailman turhista asioista ja lopulta kuitenkin pakenimme kahdestaan jonnekin nurkkaan, kun emme oikein jaksaneet seisoskella ventovieraiden keskuudessa siella. Tiedan, olisi pitanyt jee ja tutustua uusiin ihmisiin, mutta kun ei niin ei. :)

Ennen puoltayota kuitenkin palasimme kotia ja Stephen oli jo siella odottamassa, kertoen mita hauskimpia ja hulluimpia tarinoita, nauroimme kovasti ^^ Loppujen lopuksi tuli sitten tutima-aika, ja puhkivasyneina kaaduimme sankyyn, jonka yksi kamppiksista oli ystavallisesti antanut kayttoomme, nukkuen itse sohvallaan. Aamulla lahtisimme sitten Oxfordiin tervehtimaan halipallojani, Lauraa ja Ristoa - ikiomia sisaruksiani :) <3

halihali teille kaikille!!!!!!!!!!!!!
Liisa + Netta